Mitrenta

Mitrenta on nimitys laajalle levinneelle vanhalle uskonnolle, joka seuraa ainoana jumalanaan Mitreideä, Aventionia aikanaan hallinnutta suunnattoman mahtavaa olentoa. Samaa nimitystä käyttää itsestään myös Mitragonin mantereella nykyään vaikuttava kirkko-organisaatio, joka valvoo ja levittää kyseistä uskontoa. Koska uskovia on hyvin paljon ympäri maailmaa, vuosien saatossa on syntynyt useita näkemyksiltään erilaisia uskontokuntia, lahkoja ja kultteja; kaikki perustavat kuitenkin oppinsa Mitreideen ja ovat yhtä mieltä siitä, että hän on hallinnut maailmaa jumalana, mahdollistanut ihmiselämän luomisen ja kauan sitten uhrannut itsensä estääkseen vihamielistä ja vierasta Venaxus-maailmaa valloittamasta Aventionia. Siitä, mikä on Mitreiden asema nyt, mikä hänen suunnitelmansa on, ja mikä on ihmisten rooli siinä, on hyvinkin erilaisia opetuksia.
Ennen Uhraukseksi kutsuttua mullistusta, jossa Mitreiden uskotaan uhranneen itsensä ja voimansa (tietoisesti tai tahattomasti), tämä uskonto oli maailmassa ylivertaisesti vallitseva. Mitreide itse näyttäytyi ihmisille, ja nämä saattoivat omin silmin nähdä hänen mahtinsa, jolle ei ollut vertaista maailmassa; oli siis hyvin helppoa pitää häntä ainoana jumalana. Merkittävimmät kilpailijat olivat Taarit ja Pyrathit, muinaiset Aventionin alkukansat, joita jotkut myös jumalina palvoivat. Useimmat ihmiset kuitenkin pitivät näitä jättiläismäisiä ja voimallisia olentoja vain Mitreiden palvelijoina. Eräät muut mahtavat olennot, kuten merten syvyyksien Neptarech ja kunnianhimoisimmat Titaanit, keräsivät salaisia kultteja ympärilleen, mutta nämä eivät koskaan pystyneet kilpailemaan Mitrentaa vastaan.
Asetelma muuttui, kun Aventionia ympäröivästä tyhjyydestä saapui kokonainen vieras planeetta, Venaxus, jonka omat jumalankaltaiset ruhtinaat palvelijoineen aloittivat vuosikymmeniä kestävän maailmoja repivän sodan. Venaxuksen hallitsijoiden vaikutusvalta levisi Aventionissa, ja ihmiskansojen keskuudessa syntyi heille myötämielisiä kultteja. Kokonaisia valtakuntia tuhoutui olemattomiin maailmojen taistellessa, ja niin ihmisiä kuin Taareja, Pyratheja ja muitakin muinaisia olentoja lipesi Mitreiden otteesta. Kun Mitreide lopulta tuhosi Venaxuksen menettäen samalla fyysisen hahmonsa, Avention oli niin syvässä kaaoksessa, että harva uskoi ihmiskunnan enää siitä nousevan. Hävityksen keskellä osa hylkäsi uskonsa kokonaan, osa kääntyi uusien jumaluuksien puoleen. Mitreidelle uskollisia oli edelleen laajalti, mutta ylivoimaisen valta-aseman he olivat menettäneet. Nykyään Mitrenta eri suuntauksineen on yhä maailmanlaajuinen valtauskonto, mutta se joutuu jatkuvasti käymään sotaa asemastaan.
Mitrenta tuskin olisi pystynyt säilyttämään asemaansa ilman Arodunin keisarikuntaa. Tämä Mitragonin mantereella noin 250 vuotta Uhrauksen jälkeen syntynyt mahtava imperiumi on ottanut vanhan uskonnon omakseen suojellen ja levittäen sitä fanaattisesti. Arodunin sotilasmahdin ansiosta naapurikansojen kilpailevat uskonnot ovat vahvimpia lukuun ottamatta kukistuneet yksi toisensa jälkeen. Muilla mantereilla Imperiumin vaikutusvalta kuitenkin on vähäinen, ja mitä kauemmaksi Mitragonista mennään, sitä harvalukuisemmiksi käyvät mitrentalaiset.

Mytologia & perimätieto

Mitreide

Aventionin sisällään pitämä mahti on houkutellut puoleensa toinen toistaan mahtavampia kosmisia olentoja, ja näistä voimallisin oli Mitreide. Hänen alkuperänsä on täydellisesti hämärän peitossa; tiedetään vain, että Mitreide saapui maailmaan jostain kaukaa tuhansia vuosia ennen ihmisten luomista. Tuohon aikaan Aventionia hallitsi kaksi muinaista kansaa, joiden historia oli ollut sodan ja huteran rauhan vuorottelua; Taarit ja Pyrathit. Taarit olivat kahdella jalalla kulkevia jättiläisiä, jotka hallitsivat voimallista luonnonmagiaa. Taareissa oli piirteitä niin eläin- kuin kasvikunnastakin. Jo kauan ennen Mitreiden saapumista ne muovasivat itselleen suunnattoman maanalaisen luolaverkoston, Ihmesalon , johon ne loivat mitä ihmeellisimpiä kasveja ja eläimiä. Pyrathit olivat metallista rakentuvia kolossaalisia hyönteismäisiä olentoja, jotka viihtyivät erämailla ja vuorilla täyttäen ne kummallisilla rakennelmilla ja pienemmillä kivisillä ja metallisilla olennoilla, artifeilla. Kumpikin kansa käytti ravintonaan serraa , minkä vuoksi ne ovat aina kilpailleet ja usein sotineetkin keskenään.

Taarit ja Pyrathit olivat hyvin voimakkaita, ja aikaisemmin ne olivat pystyneet torjumaan maailmaansa havitelleet tunkeilijat yksi toisensa jälkeen. Mitreidelle niiden mahti kuitenkaan ei vetänyt vertoja. Kansat liittoutuivat Mitreideä vastaan ja pitivät puoliaan yli vuosisadan, mutta jumalan suunnaton tuhovoima kulutti niitä kunnes vain rippeet olivat jäljellä. Valloittaja alisti molemmat kansat keräämään serraa hänelle ja ryhtyi toteuttamaan suunnitelmaansa Aventionin sydämeen päästäkseen. Mitreide loi Mosaiikin , elementaalivirroista koostuvan peilimaailman, jonka avulla hän saattoi tehokkaammin valjastaa Aventionin magian käyttöönsä. Hän myös opetti valittuja Taareja ja Pyratheja Mosaiikin saloihin, ja näistä tuli ensimmäisiä elementalisteja.

Mitreiden luomistyön innoittamina hänen palvelijansa halusivat itse luoda ajattelevaa ja tietoista elämää, ja Mitreide salli tämän. Taarit muovasivat vuosien saatossa ihmisolentoja ensin puusta, sitten marmorista ja lopulta lasista. Pyrathit luottivat saveen rakennusaineena, ja valoivat siitä myös omat ihmisensä. Mitreide antoi näille luomuksille tietoisuuden ja opetti ihmiset palvomaan häntä jumalana. Opittuaan tämän taidon luojakansat – kuten ihmiset Taareja ja Pyratheja kutsuivat – muovasivat monenlaisia muitakin olentoja, mutta Mitreide oli mieltynyt ihmisiin ja piti huolta siitä, että nämä pysyivät vallitsevina luomuksina. Eräät Pyrathit rakensivat Mitreideltä salassa omaksi kuvakseen ja palvojikseen ihmisen kokoisia mutta mekaanisia tietoisia olentoja, Rakshantit. Myöhemmin Taarit saivat tämän selville, ja koska ne eivät voineet sietää mekaanista elämää, tämä synnytti uuden skisman muinaiskansojen välille.

Mitreiden fyysinen hahmo koostui kosmisista virroista ja elementaalienergiasta ja oli siten alati muuttuva, mutta ihmisille hän yleensä näyttäytyi jättiläismäisenä jokseenkin ihmisen muotoisena olentona. Maalauksissa hänet kuvataan liekehtivään, loputtoman pitkälle virtaavaan viittaan verhoutuneena. Viitan sisältä näkyvät kasvot ja vartalo ovat pohjatonta mustuutta jossa kelluu tähtiä ja muita taivaankappaleita kuin avaruudessa, ja hartioilta levittäytyvät hulmuavat jäiset ja vetiset harsomaiset siivet silmänkantamattomiin. Mitreide saattoi puhua myrskyn äänellä tai kuiskata suoraan palvojansa ajatuksiin. Koska häntä ei ole pidetty inhimillisenä olentona, häntä ei ole ollut tapana ajatella mieheksi tai naiseksi. Luonteeltaan Mitreideä on ajateltu ankaraksi ja järkähtämättömäksi, julmaksikin, mutta aikalaiskertomukset myös kuvaavat, että hän tahtoi palvojilleen hyvää ja käytti monin tavoin voimaansa näiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Silmitöntä väkivaltaa tai tarpeetonta tuhoa Mitreide ei koskaan harjoittanut, mutta häntä vastustaneet Taarit ja Pyrathit ymmärsivät, että Mitreide ei olisi lainkaan epäröinyt hävittää näitä sukupuuttoon, jos ne eivät olisi alistuneet ehdoitta.

Uskontokunnat

Lordectalaisuus
Arodunin keisarikunta on lähtöisin eteläisestä Mitragonista Coredunin Kuningaskunnasta , ja coredien vanha uskonto muodostaa myös Mitrenta-kirkon tärkeimmän suuntauksen. Uskontokunta on nimeltään Lorda Aecta, mikä tarkoittaa ”luottamusta suunnitelmaan”. Lordectalaiset uskovat, että Mitreiden henki edelleen vaikuttaa kaikkialla maailmassa, vaikka hänen ruumiinsa onkin tuhoutunut. Heidän mukaansa Mitreiden ruumiin tuhoutuminen oli osa hänen suunnitelmaansa, ja ihmisten tulee luottaa siihen, että kaikki on edennyt niin kuin on tarkoitettukin. Mitreide tarvitsee palvelijoitaan valtakunnassaan Obsidiaanimerellä, Belestiumissa, jossa hän käy kaiken ratkaisevaa taistelua venaxuksen jumalia ja vieraiden ulottuvuuksien olentoja vastaan ja lopulta nämä voitettuaan ottaa haltuunsa Lähteen rajattoman voiman. Ihmisen tehtävä eläessään on kehitettävä taitojaan ja kykyjään, jotta kuoleman jälkeen hänen sielunsa voi parhaiten palvella Mitreideä.

Mitä parempi ihminen on ammatissaan tai taidossaan, sitä suurempi hänessä on mirhu, Mitreidestä lähtöisin oleva voima, joka määrittää ihmisen aseman kuolemanjälkeisessä elämässä. Kuten monissa muissakin uskonnoissa ihmisen sielun uskotaan heti kuoleman jälkeen joutuvan Hautaan, varjomaailmaan jossa sielu vaeltaa eksyneenä kunnes se poimitaan lopulliseen määränpäähänsä. Voimakasta mirhua kantava sielu loistaa kirkkaammin, ja Mitreiden palvelijat löytävät sen nopeammin – mirhultaan heikko sielu sen sijaan voi jäädä Haudan kauheiden asukkaiden kynsiin, ennen kuin se pelastetaan. Taidon ihannointi näkyy vahvasti Imperiumin asukkaiden, etenkin coredien elämässä; he ovat hyvin kilpailullisia täydellisyyden tavoittelijoita. Kaikenlaista taitoa ja osaamista ihaillaan, liittyi se sitten sotimiseen, käsitöihin, rakentamiseen tai taiteeseen. Kirkko arvioi eri alojen taitajien kykyjä ja luokittelee nämä viidelle tasolle, taumille. Korkeimpien taumien käsityöläiset, taiteilijat, tietäjät ja atleetit ovat hyvin arvostettuja henkilöitä Imperiumissa.

Mitrageneläisyys
Toinen virallisen aseman saanut uskontokunta on mitrageneläisyys, joka on vallitseva Coredunin länsinaapurissa Argentuksessa ja osassa Constennuksen kaupunkeja. Uhrauksen aikana elänyt argentolainen profeetta Mitragenes loi tämän suuntauksen perustan. Hänen seuraajiaan on vähemmän kuin lordectalaisia, mutta heidän vaikutusvaltansa Mitrentassa on verraten suuri. Mitrentaa hallitsevan Konklaavin yhdeksästä eksarkista nykyään kolme on mitrageneläisiä. Opilliset erot Lorda Aectaan ovat merkittäviä; ennen kaikkea käsitys Mitreiden nykyisestä tilanteesta ja ihmisten roolista on ratkaisevasti erilainen. Mitrageneläiset uskovat, että Mitreiden henki on elossa, mutta haavoittunut ja heikentynyt, ja hänen ruumiinsa on hajonnut kappaleiksi ympäri maailmaa – Argentuksessa Archinoon suurtemppelissä jopa on pyhäinjäännös, jota uskotaan Mitreiden kädeksi. Mitreide tarvitsee palvojiaan palauttaakseen voimansa ja palatakseen valtakuntaansa Belestiumiin. Täten ihmisten on aktiivisesti etsittävä Mitreideä ja levitettävä hänen vaikutuspiiriään. Myös mitrageneläiset uskovat palveluksensa jatkuvan Belestiumissa maallisen elämän päättymisen jälkeen, mutta maan päällä painottavat konkreettisia tekoja ja saavutuksia taidon ja ominaisuuksien sijaan. Argentuksessa kirkko puuttuu myös lainsäädäntöön enemmän ja asettaa seuraajilleen lukuisampia sääntöjä ja rajoituksia.

Kaikkein suurimpina tavoitteina ihmisellä on oikean uskon suojeleminen ja kirkon vihollisten tuhoaminen, ja siksipä mitrageneläiset ovat Mitreiden palvojista fanaattisimpia. He tulevat muiden uskontojen edustajien kanssa vielä huonommin toimeen kuin muut Mitrentan seuraajat. He myös ihailevat uhrauksen käsitettä, ja pyrkivät elämänsä aikana jumalansa lailla toteuttamaan jonkin merkittävän uhrauksen – monille tämä tarkoittaa oman hengen uhraamista suuremman hyvän puolesta. Kahden suurimman uskontokunnan seuraajat tulevat enimmäkseen toimeen keskenään, mutta ajautuvat välillä riitoihin. Lordectalaiset kokevat mitrageneläisten väheksyvän Mitreiden voimaa ja kutsuvat näitä epäilijöiksi halveksien näiden lakeja ja sääntöjä. Nämä puolestaan nimittävät lordectalaisia odottajiksi ja pitävät heitä piittaamattomina, maallistuneina helpon elämän tavoittelijoina. Konklaavin eksarkit pääsevät harvoin yksimielisyyteen kirkon toiminnasta päättäessään. Kuitenkin, koska Argentus on Imperiumin kuningaskunnista toiseksi väkirikkain ja sotilasmahdiltaan liki Coredunin veroinen, on muiden arodunilaisten pakko sietää mitrageneläisten poikkeavia oppeja. Keisarikunnan lain edessä uskontokunnat ovat yhdenveroiset, ja näiden väliset konfliktit katkaistaan nopeasti.

Uskonto ei merkittävästi rajoita ihmisten elämää tai yhteiskunnan toimintaa, koska sen mukaan tärkeimmät koitokset käydään kuoleman jälkeen. Uskontoa on levitettävä, jotta mahdollisimman moni pääsisi edistämään Mitreiden suunnitelmaa – jonka toteutumisessa kukaan yksittäinen henkilö ei kuitenkaan ole välttämätön. Koska lordectalaisilta vaaditaan verraten vähän uhrauksia ja heille luvataan paljon, uskontokunta on suosittu Coredunin ulkopuolellakin.

Planetaarit
Tyrenessin mitrentalaisten joukossa on kehittynyt Planetarismi, lahko, jota voidaan pitää kolmantena suurena Mitrentan uskontokuntana. Panteonin vaikutus näkyy sen opeissa vahvasti. Planetaarit uskovat Mitreiden mahdin sulautuneen Aventioniin itseensä, ja siten maailma itse on heidän jumalansa. He hyväksyvät Panteonin palvomat olennot ja olemukset Mitreiden voiman ilmentyminä, vaikkakaan eivät itse palvo heitä jumalina. Planetarismi opettaa, että ennen pitkää Mitreiden voima kokonaan yhdistyy Lähteeseen, jolloin myös hänen palvojansa saavat osansa rajattomasta mahdista.

Planetaarit pitävät itseään Aventionin valittuina suojelijoina. Hiilloskruunun venaxuslaiset ja heidän aventionilaiset kätyrinsä edelleen uhkaavat Maailmaa, ja tuntemattomassa äärettömyydessä piilee muitakin voimia, jotka havittelevat Aventionin salaisuuksia. Planetaarit pysyvät aina valppaina näiden vihollisten varalta, keräävät tietoa Aventionin ulkopuolisista voimista ja valmistavat itseään tuleviin viimeisiin koitoksiin. Vääriä jumaluuksia palvomaan harhautuneet ihmiset tulee pelastaa, jos mahdollista, mutta tarpeen vaatiessa nämä on tehtävä vaarattomaksi.

Planetaareille yhdeksän elementtiä, niiden magia ja Mosaiikki ovat pyhiä. He suhtautuvat serraldeihin paljon suopeammin kuin muut mitrentalaiset. Heidän pappinsakin omistautuvat serraldien tapaan yhdelle valitulle elementille, ja erityisen hurskaan planetaarin sielu voi kuoleman jälkeen palata maan päälle eräänlaisena elementaalina – näin ainakin uskotaan.

Lahkot ja kultit
Koska mitrentalaisia on miljoonia hyvin laajalle levittyneenä, Uhrausta seuranneiden vuosisatojen aikana opit ja uskomukset ovat paikoin erkaantuneet valtavirrasta hyvinkin kauas. Tunnustettujen virallisten uskontokuntien lisäksi keisarikunnan alueelle on syntynyt useita vakiintuneita lahkoja ja kultteja. Kirkko sietää osaa näistä, kun taas osa on papiston silmissä räikeän harhaoppisia ja siten keisarikunnassa laittomia.

Beled Essir on laillisista uskonlahkoista tunnetuimpia. Se sai alkunsa samannimisen skyyripapittaren marttyyrikuolemasta vain noin vuosisata sitten. Beled Essir, joka ennen Mitrentaan kääntymistään tunnettiin verenhimoisena sotapäällikkönä, omisti myöhemmän elämänsä vähäosaisten auttamiselle ja rauhan edistämiselle. Hänen seuraajansa beledesseriitat, jotka ovat kaikki naisia, uskovat Mitreiden perimmäisen tarkoituksen olevan elämän suojelu ja rauha, ja kiertävät mannerta auttaen köyhiä, parantaen sairaita ja saarnaten rauhan sanomaa. Kirkko suhtautuu heidän työhönsä suopeasti, vaikka ei kaikkia heidän näkemyksiä jaakaan.

Eräät kultit pohjautuvat elementaaliokkultismiin. Mitrentan oppien mukaisesti yhdeksästä elementistä kolme – tuli, vesi ja varjo - ovat pyhiä, koska Mitreiden aineellisen hahmon katsotaan koostuneen niistä. Joidenkin teologien mukaan kutakin elementtiä on edustanut Mitreideä palveleva tietoinen olento, elementaaliruhtinas, ja nämä kolme puolijumalaa saattavat vielä olla elossa jatkamassa luojansa työtä. Okkultistit ovat kohottaneet elementaaliruhtinaat jumalan asemaan. Tulen ruhtinas Hyberaqu, joka tunnetaan myös nimellä Dolmar, on suosittu sotilaiden keskuudessa; dolmariiteillä on vaikutusvaltaa kaikissa Arodunin legioonissa, ja näiden komentajat tavallisesti ovat haluttomia toimimaan kultistien uskonnon harjoitusta vastaan. Kirkon silmissä huomattavasti pulmallisempi kultti on Deun Ravanai, joka tunnetaan myös keisarikulttina. Nämä kultistit palvovat varjoelementin ruhtinasta Ravanaita, jonka avataarana he pitävät Arodunin keisaria, Dunideusta. Keisarilla on todennäköisesti enemmän valtaa kuin yhdelläkään muulla ihmisellä maailmassa, joten häntä ei ole vaikea nähdä jumalallisena Mitreiden tahdon toteuttajana. Dunideus-instituutioon on kautta imperiumin historian liitetty paljon salamyhkäisyyttä ja mystiikkaa, ja ravaniitat ovat siten yhdistäneet varjoelementin keisarin hahmoon. Kirkko itse ilman muuta kieltää keisarin jumalallisuuden, mutta Deun Ravanain vastustaminen asettaa papiston kiusalliseen asemaan; liiallinen omistautuminen keisarinpalvonnan kitkemiselle voitaisiin katsoa keisarin mahdin väheksymiseksi. Keisarillisen hallinnon asema taas vahvistuu Dunideuksen jumalaisesta suosiosta, joten sen edustajat eivät mielellään kultin leviämistä estäisi – vaikka toki eivät sitä avoimesti voi kannattaakaan, etteivät välit Mitrentaan kärsi.

Epäilemättä pahamaineisin ja vaarallisin kultti on Vendetti. Sen jäsenet kieroutuneella tavalla uskovat ajavansa lordectalaisuuden perimmäistä tavoitetta: saattaa Mitreiden uskovia tuonpuoleiseen hänen palvelukseensa. Vendettiläiset uskovat, että Mitreiden tarve palvelijoille ja sotureille on niin välitön, että ihmiselämä on tämän odottamiseen liian pitkä – siispä he etsivät parhaassa iässä olevia ja taidoiltaan arvostettuja uskovia ja tappavat näitä. Kultistit pyrkivät tarjoamaan valitulleen mahdollisuuden viedä itse oma henkensä, mutta tämän vastustellessa eivät epäröi surmata tätä millä keinolla hyvänsä. Taitavat soturit ja serraldit ovat vendettiläisille arvokkaimpia kohteita. Kirkko puolestaan metsästää kultin jäseniä armotta, ja nämä tietävät kohtaavansa tehtävässään loppunsa ennen pitkää, mutta pyrkivät ”värväämään” niin paljon muita kuin suinkin ehtivät. Kultistit eivät pelkää kuolemaa, koska uskovat kuoltuaan liittyvänsä voittoisaan taisteluun tuonpuoleisessa ja hyvinkin pian saavuttavansa siellä lopullisen voiton. Vendettin karismaattiset johtajat pysyttelevät visusti piilossa etsien vaivihkaa sopivanlaisia, toivonsa menettäneitä ihmisiä uusiksi kultin jäseniksi.

Uskon opinkappaleet

Mitrentan opetukset perustuvat Uhrausta edeltäneiden pyhien kirjoituksien kokoelmaan, jota kutsutaan Viimeiseksi Laiksi. Viimeinen Laki on koottu Uhrauksen jälkeen uuden kirkon ensimmäisinä vuosina, ja sen nimellä katsotaan olevan useita merkityksiä. Ensinnäkin kirjoitukset on nähtävänä Mitreiden asettamana lakina ja ehdottomana totuutena, eikä vain opetuksina tai myytteinä. Toiseksi, laki tarkoittaa tässä myös maailmanjärjestystä; ennen Uhrausta vallitsi ensimmäinen laki ja järjestys, nykyisessä maailmassa toinen ja samalla viimeinen. Kolmanneksi, kirjoitukset ovat viimeinen oppi mitä ihmiskunta tulee koskaan tarvitsemaan.
Uskonnon ohjeet sen seuraajille pohjautuvat yhdeksään ominaisuuteen, joista kustakin on hyvä ja huono esimerkkinsä Viimeisessä Laissa. Kirjoituksissa puhutaan usein Yhdeksästä Autuaasta ja Yhdeksästä Kurjasta, jotka esiintyvät lukuisissa opettavaisissa kertomuksissa. Autuaat ovat Viisas, Ahkera, Taitava, Rohkea, Tarkka, Maltillinen, Pyyteetön, Kohtuullinen ja Rehti. Vastaavasti Kurjat ovat Tyhmä, Laiskuri, Kömpelö, Pelkuri, Huolimaton, Raivopää, Itsekäs, Mässäilijä ja Valehtelija.
Tavat
Kirkko opettaa, että kuka tahansa voi rukoilemalla esittää asiansa Mitreidelle, mutta vain papisto pystyy tulkitsemaan jumalansa tahtoa ja vastauksia. Merkittävä osa pappien ja papitarten työstä on neuvoa tavallisia ihmisiä arkipäivän kysymyksissä. Monet keskustelevat diarkin tai diatran kanssa ennen suurten päätösten tekemistä ja pyytävät siunausta työlleen ja tehtävilleen. Papiston tehtäviin kuuluu myös ihmisten ohjaaminen kutsumuksen löytämiseksi.
Koska Mitreiden valtakunnan uskotaan sijaitsevan Aventionin uumenissa, rukous kohdistetaan maata päin. Mitreiden seuraaja laskeutuu rukoillessaan toisen polven varaan, koskettaa toisella kädellään maata ja asettaa toisen sydämensä päälle. Vesi kuuluu Mitreiden pyhiin elementteihin, ja sen koskettaminen käy myös. Merellä matkustaessa laivan kansi toimittaa maankamaran virkaa. Pidempää rukoushetkeä varten on suositeltavaa sytyttää vedessä kelluva kynttilä, jolloin kolme pyhää elementtiä Tuli, Vesi ja Varjo ovat läsnä.
Samasta syystä kuin rukous kohdistetaan maahan päin, haudataan vainajat maanpinnan alle. Näin kuolleen sielu Hautaan laskeutuessaan pääsee mahdollisimman lähelle Mitreiden mahtia ja löytää tiensä Belestiumiin nopeammin. Useimmilla seuduilla suositaan hautausmaita, mutta joillakin alueilla vainajia haudataan myös katakombeihin. Ruumiin tuhkaaminen on vakava rikos; polttamisen jälkeenkin Mitreiden pyhät palvelijat voivat löytää vainajan sielun, mutta tämä joutuu harhailemaan Haudan vaarojen keskellä pitkään. Myös ruumiin jättämistä mereen pyritään välttämään, jos suinkin mahdollista. Jotkut tienaavat elantonsa etsimällä hautaamattomia ruumiita ja saattamalla nämä Aventionin syleilyyn.
Mitrenta ei ole suvaitsevainen uskonto. Mitreiden pitäminen ainoana varsinaisena jumalana on uskonnon perusta, ja yhdenkään ihmisen ei tule suvaita palvovan epäjumalia. Ne vääräuskoiset, jotka tunnustautuvat Mitreiden vastustajiksi, ovat kirkon silmissä täysin vailla lain suojaa, ja heitä kohtaan ei tule tuntea armoa. Hyväntahtoisten pakanoiden kuten useimpien panteonistien kanssa Mitreiden seuraajat saavat olla tekemisissä, mutta pysyvä yhteiselo ei ole sallittu. Mitrageneläiset vievät tämän pidemmälle; he kieltäytyvät yöpymästä saman katon alla muiden uskontojen edustajien kanssa. Mitrageneläisen on myös suoritettava puhdistautumisrituaali, jos hän on päivän aikana koskettanut pakanaa.
Koska ihmiselämä on alkujaan Mitreiden voimasta lähtöisin, on jokaisen ihmisen henki pyhä. Kirkko voi toisaalta kannustaa rankaisemaan murhamiehiä, pettureita ja vääräuskoisia ankarimmalla tavalla, mutta jopa näiden hengen vieminen on loppujen lopuksi kauhistuttava teko. Ihmisen tappamisen katsotaan tahraavan tappajan sielun peruuttamattomasti, millä voi olla seurauksensa kuoleman jälkeen. Teon voi osittain hyvittää vuodattamalla katumuksen verta. Tämä tapahtuu haavoittamalla itseään ja rukoilemalla anteeksiantoa. Viiltämisen sijaan tappamiseen syyllistyneet mitrageneläiset ja dolmariitit polttavat itseään. Legioonissa on kussakin oma taistelun jälkeinen rituaalinsa tappamisen hinnan maksamista varten.
Ihmeet
Jumalansa voimaa kanavoiva pappi tai papitar pystyy luonnollisesti käyttämään vain pientä murto-osaa jumalaisen olennon mahdista. Papisto tutkii jumalansa mahtia ja ihmeitä ja jakaa niiden ilmentymät useamman eri kokonaisuuden piiriin. Nämä kokonaisuudet, joita sanotaan jumalallisiksi olemuksiksi, käsittävät kukin tietyn teeman mukaisia ihmeitä. Ihminen kykenee omaksumaan vain yhden tällaisen teeman ja virittämään oman yliluonnollisen voimansa papiston luomalla rituaalilla tähän teemaan sopivaksi. Tämä kaikki pätee myös Mitreiden mitraaleihin.
Mitreiden jumalalliset olemukset ja niitä vastaavat rituaalit ovat nimeltään Elementtikolminaisuus, Sielujen korjuu, Pyhä sota, Elävät vedet, Puhdistavat liekit, Pyhät mysteerit sekä Luomakunnan kilpi. Voidakseen kanavoida jumalansa mahtia mitraali suorittaa aamunkoitteessa valitsemansa rituaalin ja antaa jumalallisen olemuksen laskeutua ylleen. Tämän jälkeen hän voi loihtia ihmeitä, jotka kuuluvat kyseisen olemuksen valtapiiriin. Sen lisäksi hän kykenee syöksemään olemuksen paljasta energiaa käsistään. Olemuksella on muitakin vaikutuksia; esimerkiksi Pyhää sotaa kanavoiva pappi muuttuu luonteeltaan äkkipikaisemmaksi, Puhdistavat liekit saavat papin silmät hehkumaan tulisina, ja Pyhien mysteerien kantajan kasvot ovat koko ajan kuin varjon peittämät. 
Loitsiminen kuluttaa papin voimavaroja, ja ennen pitkää hänen on meditoitava ja nukuttava kyetäkseen tekemään uusia ihmeitä. Toisin kuin elementalisteilla, loitsiminen ei kuitenkaan uuvuta pappia fyysisesti. Yliluonnollisilla voimilla on kuitenkin aina hintansa. Siinä missä serraldin keho vuosien kuluessa antaa periksi Mosaiikin voiman virratessa sen lävitse, koettelee jumalainen mahti vastaavasti mitraalin mieltä. Iän ja kokemuksen karttuessa mitraalin yhteys Mitreiden mahtiin vahvistuu, mutta pikkuhiljaa hän alkaa vieraantua maallisista asioista. Jotkut voimalliset ihmeidentekijät menettävät empatiakykyään ja muuttuvat välinpitämättömiksi tavallisia ihmisiä kohtaan. Mitraali alkaa myös yhä enemmän kaivata pääsyä jumalansa yhteyteen, kunnes hän saattaa kokea viimeisen kutsun; tuolloin hän saattaa esimerkiksi tyynesti kävellä mereen tai lakata syömästä ja nääntyä nälkään. Papisto kunnioittaa kutsun saaneen päätöstä, ja itsetuhoisen käytöksen estäminen on kiellettyä.
Uskoon liittyy myös muita, vielä oudompia ja pelottavampia vaaroja. Kun uskossaan vahva ihminen lähentyy jumalallisten voimien kanssa ja herkistyy näille, tulee hänen sielustaan erityisen kiinnostava muillekin henkimaailman tahoille. Hän voi alkaa kokea näkyjä vierailta jumalolennoilta, ja nämä yrittävät vaikuttaa häneen. Näitä viettelyksiä on mahdollista vastustaa, mutta jotkut lankeavat ja joko menettävät lopulta ihmisyytensä ja järkensä tai suojaustensa heikennettyä tulevat vieraiden mahtien riivaamiksi. Aventionin ulkopuolelta tulevan voiman valtaan joutuminen on erityisen pelätty kohtalo, koska Mitrentan opetusten mukaan tällä tavalla tahrautunut sielu ei voi kuoleman jälkeen päästä Mitreiden yhteyteen. Papisto kouluttautuu vastustamaan vieraiden mahtien vaikutusvaltaa, mutta myös tavalliset ihmiset voivat olla vaarassa, jos he varomattomasti hakeutuvat liian lähelle henkimaailmaa. Useimpien kansojen perimätieto tuntee erilaisia rituaaleja ja talismaaneja riivaajilta suojautumisen avuksi.

Papisto

Kuten Imperiumi jonka alueella se vaikuttaa, Mitreiden kirkko on massiivinen byrokraattinen laitos, jonka palveluksessa on kymmeniä tuhansia miehiä ja naisia. Vain harvat heistä pystyvät ihmetekoihin; valtaosa on tavallisia työläisiä ja viranomaisia. Kirkollinen ura on varteenotettava vaihtoehto maalliselle politiikalle, ja hierarkiassa korkealla olevat henkilöt ovat hyvin vaikutusvaltaisia hahmoja. Kaikkein korkeimmalle tasolle voivat kuitenkin kohota vain ne, joita on siunattu ihmeteot mahdollistavalla jumalallisille yhteydellä.
  Hierarkiassa alimpana ovat aldeptit ja aldiat, kolmen vuoden mittaisen noviisivaiheen läpikäyneet palvelijat. Aldeptit toimivat monenlaisissa maskuliinisissa tehtävissä kuten ylläpito- ja kunnostustöissä, ja osa heistä saa taistelukoulutusta ja kantaa asetta. Aldia toimii livran tapaan kirjurina, sihteerinä tai arkistonhoitajana, minkä lisäksi hän avustaa rituaaleissa ja tekee jonkin verran myös opetustyötä. Vähintään kolme vuotta palvellut aldepti voidaan valita temppelin diarkiksi tai diatraksi. Diarkki on pappi, joka johtaa yleensä yhtä temppeliä ja vastaa sen toiminnasta. Diatra on papitar, joka voi niinikään johtaa temppeliä, mutta hänen tehtävänsä painottuvat uskonnolliseen opetukseen ja rituaaleista huolehtimiseen.

Alueen diarkeista valitaan vaaleilla prelaatti, ylipappi joka hallitsee kirkon toimintaa kokonaisessa kaupungissa ja sen ympäristössä. Naisille ei ole vastaavaa virkaa, vaan diatra voidaan valita johonkin erikoistoimeen, jotka ovat kirkon hierarkiassa prelaatin tasolla. Tällaisia ovat esimerkiksi temppeleiden rahavaroja, taidekokoelmia, artifakteja ja muinaisesineitä hallinnoiva kuraattori sekä Elävien Vesien mystiikkaan vihkiytynyt selestia. Samalla tasolla on myös judiktori, triumviraatissa Mitrentaa edustava oikeusoppinut mies. Niin diarkki kuin diatrakin voidaan nimittää taumatoriksi, joka arvioi eri alojen taitajien kyvykkyyttä ja myöntää näille heidän taitonsa mukaisen taumin. Miespuoliset taumatorit arvostelevat maskuliinisia aloja ja taitoja, ja naispuoliset feminiinisiä.

Todistetusti Mitreiden ihmeitä kanavoinut kirkon palvelija saa arvonimen mitraali. Kirkko hyödyntää heidän kykyjään monin tavoin, niin rauhanomaisissa kuin sotilaallisissakin tehtävissä. Mitraalilla ei varsinaisesti ole valtaa, mutta koska hän ihmeidentekijänä on suuresti kunnioitettu, on hänen yleensä helppo edetä Mitrentan hierarkiassa. Prelaatiksi on vaikeaa päästä pelkin maallisin avuin, ja eksarkiksi ei voi ilman ihmetekoja noustakaan. Osa mitraaleista kantaa arvonimeä mystra; he ovat pahuuden voimia vastaan taistelevia mystikkoja, sotapappeja ja manaajia. Mystrat suorittavat tärkeitä toimeksiantoja ympäri keisarikuntaa ja sen ulkopuolellakin, ja heidän tukenaan on usein kokeneita temppeliritareita ja Mitreiden palvelukseen vihkiytyneitä serraldeja. Toinen harvalukuinen joukko Mitreiden vihittyjä ovat benedestat, parantamisen lahjalla siunatut papit ja papittaret. Osa heistä on myös mitraaleja, mutta osa ei parantamisen lisäksi kykene muihin ihmetekoihin. Mitrentan sanktioimat parantajat toimivat kirkon tahdon mukaisesti, mutta koska elinvoiman kanavointi on aina benedestalle vaarallista, parantaminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Benedesta saa yrittää kunkin haavan, vamman tai taudin parantamista vain kerran – epäonnistuminen kertoo, että kyseinen vaiva on Mitreiden tahdon mukainen.

Mitrentaa hallitsee Konklaavi, jossa istuu yhdeksän eksarkkia. Eksarkin virka on elinikäinen, ja siihen pyritään valitsemaan kokeneiden prelaattien joukosta kaikkein viisaimmat ja hurskaimmat. Eksarkkien on pystyttävä ihmetekoihin, ja yleensä he kuuluvat loitsuvoimiltaan Imperiumin kaikkein mahtavimpiin pappeihin. Eksarkeista kahdeksan on nimetty maantieteen mukaan: Myrgannosin, Gesserian, Ylämaiden, Belestran, Archinoon, Galattarin, Saarten sekä Maegondasin eksarkit. Yhdeksättä kutsutaan Mustaksi eksarkiksi, ja hän istuu Corediasissa tiiviissä yhteydessä Dunideukseen ja senaattiin. Muut Konklaavin jäsenet hallitsevat Tarin Belesterin kaupungista, josta he toisinaan matkustavat omille hallintoalueilleen. Mustaa eksarkkia lukuun ottamatta kukin eksarkki vuorollaan kantaa hierarkin arvonimeä ja toimii Konklaavin puheenjohtajana. Hierarkki hallitsee vuoden ennen vallan vaihtumista. Musta eksarkki katsotaan liian alttiiksi keisarillisen hallinnon vaikutusvallalle, joten hänen ei anneta kantaa kaikkein korkeinta valtaa Mitrentassa.

Konklaavissa ei ole naisia, mutta papittarillekin on olemassa eksarkin tasoinen arvonimi, Mitrarkka. Vain yksi nainen kerrallaan voi kantaa tätä titteliä. Hän on paitsi Mitrentan moraalinen johtaja ja pyhä äitihahmo, myös kaikkein voimakkain jumalaista mahtia hallitseva papitar. Mitrarkka kiertää kaikkialla kirkon valtapiirin alueella pyrkien edistämään yhtenäisyyttä ja rauhaa. Vaikka hänellä ei ole varsinaista valtaa Konklaavissa, eksarkit pitävät hänen mielipiteitään suuressa arvossa.

Luokka

Religious, Organised Religion

Pääkaupunki

Tarin Belester

Permeated Organizations

• Argentuksen Kuningaskunta
• Arodunin Imperiumi

Divines

• Dolmar
• Mitreide