#12 Milano - Note For Note
General Summary
15.1 Maanantai 1923, Lausannesta Milanoon - Orient Express
Tutkijat uppoutuvat omiin oloihinsa hetkeksi päiväkirjan jälkeen muutaman tunnin päästä saavuttaisiin Milanoon.
Roberta Randall nauttii hyvää lounasta, kun hänen pöytäseurakseen liittyy Signorina Tullia Grazianijournalisti ja kulttuurin ystävä.
Pienen keskustelun jälkeen he ystävystyvät, ja Tullia kiinnostuu Randallin seikkailumielestä ja vapaudesta. Sovitaan, että mikäli Randall haluaa, Tullia voisi kirjoittaa hänestä pienen artikkelin La Tribuna -lehteen.
Lisäksi Tullia ehdottaa, että jos Randall ehtii käydä katsomassa Aida-oopperan, Teatro alla Scalassa, hän kuulisi mielellään tämän mielipiteen esityksestä.
Tullia mainitsee majoittuvansa Hotel Cavourissa.
Jacob Frant on sillä aikaa hytissään asettumassa uneksimaan, hän ottaa pienen annoksen Dream Lausanne - Original Tonic ainetta.
Hän matkaa hetkeksi tuuttuun Dream Lausanneen, mutta alkaa keskittää ajatuksensa ja alkaa uneksia Milanosta.
Hän havaitsee olevansa Milan Cathedral & Piazza del Duomo aukiolla,
Ilmassa leijuu savua palavista rovioista, joihin mustiin pukeutuneet hahmot heittävät nuottivihkoja. Frant tarraa yhteen papereista ja alkaa hiljalleen heräillä.
Herätessään hyttinsä vuoteesta hän huomaa puristavansa kädessään edelleen paperia, johon on painettu nuotteja — ja nimi: **Giuseppe Verdi**
Maximilian Schmidt on keskittynyt Raamattuunsa, etsien lohtua ja apua itselleen ja ystävilleen.
Hän istuu hiljaisessa junavaunussa, Raamattu sylissään, katse kiinnittyneenä satunnaisesti avautuneeseen sivuun.
Sanojen rivit tuntuvat oudoilta, kuin ne eivät olisi hänen tuntemastaan käännöksestä. Hän kuiskaa ääneen:
“Minä riisun heidän lihansa heidän yltään...”
Valo välkähtää hetken. Hän tuntee rinnassaan painetta – kuin joku tarkkailisi. Raamattu tuntuu raskaalta sylissä.
"Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää."
-Roomalaiskirjeessä 8:13
Ystävykset kohtaavat jälleen ravintolavaunussa, kun juna on lähestymässä Simplon-tunnelia.
Vaunun valot vilkkuvat, ja hetkellinen pelko hiipii matkalaisten mieleen — kuin 1893 vuoden tapahtumat yrittäisivät jälleen ottaa vallan ajatuksista. Tunnelin pimeys tuntuu loputtomalta, kuin aika olisi unohtunut, mutta lopulta saavutaan Italian puolelle, pieneen vuoristokylään nimeltä Domodossola, juuri ennen Milanoa.
Ikkunoista näkyy, kuinka junaan nousee mustiin, lähes sotilaallisiin univormuihin pukeutuneita miehiä.
Myöhemmin selviää, että he ovat Mustapaidat, Benito Mussolinin johtaman Italian fasistipuolueen puolisotilaallista siipeä.
Mustapaidat tutkivat junan järjestelmällisesti. Ravintolavaunussa matkustajat joutuvat todistamaan epämiellyttävää kohtausta, kun vanhempi herrasmies saatetaan ulos junasta.
Mies on Giorgio Fabbri, joka vielä talutettaessa huutaa:
"Olen vain mies kynän kanssa. Mitä se kertoo teistä, jos pelkäätte sitä enemmän kuin pistoolia?"
Tutkijoiden hytit tarkastetaan yhtä perusteellisesti. Laukut pengotaan, vaatteet levitellään pitkin hyttejä ja käytävää. Neiti Randall joutuu ongelmiin revolverinsa vuoksi – aseella ei ole voimassa olevaa kantolupaa.
Tilanne on hetken kireä, mutta lopulta Capitano Bianchi saadaan puhuttua ympäri. Tämä onnistuu osittain Randallin neuvottelutaidon ansiosta – ja osittain siksi, että hän tarjoaa upseerille 50 puntaa helpottamaan päätöksentekoa.
Illalla noin kello 19:00 juna saapuu Milanon päärautatieasemalle, Stazione Centrale. Toisin kuin aiemmilla Euroopan pääasemilla, täällä vallitsee hiljaisuus. Asema näyttää lähes pommituksen jäljiltä – tyhjyyttä, purkua, pölyä.
Julkisivua revitään auki, ja joku työmies tokaisee:
"Tähän rakennetaan uutta ja parempaa."
Vähitellen asemahalliin alkaa virrata paikallisia asukkaita ja matkustajia. Kaupunki, joka hetki sitten tuntui pysähtyneeltä, alkaa hiljalleen hengittää ja elää.
Jatketaan suoraan The Grand Hotel Marino et Nationaliin matkatavaroiden kanssa, aulasta saadaan tietää että ystävyksille on tosiaan varattu huoneet 3. kerroksesta, jokaiselle omansa ja että Nti Cavallaro on tavoitettavissa omasta huoneesta.
Käydään illastamassa, mistä Jacob Frant jatkaa matkaansa Caterina Cavallaron huoneeseen hotellin 5. kerrokseen.
Roberta Randall ja Maximilian Schmidt pyrkivät nauttimaan illallisesta ja jälkiruokana tarjoitvasta Tiramisusta.
Maximilian aistii painostavaa tunnelmaa hotellin aularavintolassa. Kaikki näyttävät synkiltä, kuin kaupunkiin olisi laskeutunut hiljainen, painava varjo.
Tarjoilijat hymyilevät kyllä, mutta hymy tuntuu teennäiseltä – se kestää vain juuri sen ajan, jonka heidän täytyy suorittaa työnsä.
Maximilian käy vielä tilaamassa viskiä tiskiltä ja jää vaihtamaan pari sanaa tarjoilijan kanssa:
— "Te italialaiset tunnutte olevan kovin masentuneita."
Tarjoilija vilkaisee häntä ja hymähtää:
— "Ette tekään, herra, mitenkään erityisen hilpeältä vaikuta."
Hetken hiljaisuuden jälkeen Max nyökkää, ottaa viskinsä ja palaa pöytään. Pian tämän jälkeen Randall vetäytyy omaann huoneeseensa yöpuulle. Max jatkaa vielä Milanon yöhön ja kuulee juoruja paikallisilta.
Jacob Frant on saanut Cavallaron mukaansa oppaaksi Milanoon, yhdessä he tutustuvat pieniin baareihin ja kahviloihin.
Cavallaro tuntuu nauttivan Frantin seurasta ja siitä että voi olla hetken aikaa kuin kukatahansa, eikä kuuluisa oopperatähti, jonka perässä kaikki juoksevat.
Käydään vielä Milanon sydämessä Milan Cathedral & Piazza del Duomo minne kaksikko lopulta pääsee sisälle, kun hieman keskustelevat paikalla vielä olleen papin kanssa.
Kirkon sisäpihalla Frant tuntee painetta rinnassaan, aivan kuin joku työntäisi häntä kauemmaksi.
Lopulta hän havaitsee Pyhä Bartolomeus nyljettynä - patsaan mikä tuntui olevan tämän oudon tunteen aiheuttaja.
Iltapäätetään viinin ja Milanon kauneuden ympäröimänä, mistä rakastavaiset menivät Cavallaron hotelli huoneeseen ja verhot laskeutuivat Milanon yöhön.
Yö ei kuitenkaan päättynyt, vaan Frant herää siihen, kun kaksi henkilöä ovat käyneet Cavallaroon käsiksi ja ovat viemässä häntä ulos huoneesta.
Seuraa tulitaistelu, minkä seurauksena Frant saa luodin vasempaan kylkeensä.
Cavallaro katoaa toisen miehen raahaamana, mutta toinen kidnappaajista tainnutetaan Randallin toimesta hotelllin käytävälle.
Randall iskee revolverinsa perässä nenäruston mieheltä sisään ja hän jää makaamaan puolikuolleena aloilleen.
Siinä vaiheessa kun Frant saapuu alastomana ja vertavuotavana paikalle, Randall päättää poistua paikalta..
Sillä välin Maximilian kääntää sängyssä kylkeään.
(1 punta = 92 liiraa)
((Korkealuokkainen illallinen maksaa n. £0.4))
Kommentit