Puolituisvaras

Oli synkkä ja myrskyinen yö! Orjaleirin kiusaajani makasi maassa verilammikossa ja tajusin että on aika vaihtaa maisemaa. Tästä en enää selviäisi puhumalla.

Onnekseni tiesin lähistöllä majailevista matkaavista sirkustaiteilijoista, heidän leirinsä olisi täydellinen piilopaikka.
Tokihan orjapiiskurit etsivät minua sieltä mutta pienestä koosta on joskus etua, wink wink nudge nudge, SAY NO MORE. Matkaavien taiteilijoiden ja satunnaisten ohikulkijoiden avulla seuraavat vuodet seurasivat toisiaan.
Aina välillä kärsin pahoista painajaisista ja takautuvista näyistä, ehkä se oli ne olivat perheestäni, ehkä kotpaikastani metsän reunalla. Kaunis ja vilkas markkinapaikka muistaakseni, en ole varma
Kaikki on niin harmaan peitossa.

Matkamme vei meidät usein Kor Malhauziin jossa nopeasti huomasin taitoni kaikenlaisessa tavaransiirrossa, eikä sosiaalinen elmäkään
ollut pahitteeksi orjaleirien karuuden ja sirkusseurueen juurettomuuden jälkeen. Totesin ajan olevan kypsä
uusiin koitoksiin. Nopeasti tutustuin uusiien tovereihin joiden kanssa tuntui mukavalta kokoa seikkailuja
tarpeen tullen. Meistä muodostui oikein sekalainen joukkio joka tapasi tutussa majatalossa sen mukaan kuka
milloinkin oli kaupungissa. Seikkauluja, tappioita, voittoja, kaikkia koimme yhdessä.

Viimeisin keikka kyllä oli hiukan floppi. Niitä epäkuolleita oli aivan liikaa ja luulen, että maineemme on hiukan kärsinyt tästä mahalaskusta. Rahat loppu, onneksi on vielä henki tallella.

Leuka rintaan ja kohti uusia koitoksia...

Näsä on ollut kadoksissa 10.5.4418 lähtien.